Pyhäjoen YVA-yleisötilaisuus keskiviikkona 5.11.2008 klo 17.00 alkaen (virallinen osuus klo 18.00) Monitoimitalolla osoitteessa Koulutie 7.
Tilaisuudessa kansalaisilla on "VIIMEINEN MAHDOLLISUUS" antaa suoraa palautetta hanketta valmisteleville viranomaisille ja Fennovoimalle.


YVA-kannanotto Pro Hanhikivi

Pro Hanhikivi ry:n puheenvuoro                  YVA-tilaisuus Pyhäjoella <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

                                                           5.11.2008

 

Lainaus Fennovoiman YVA-selostuksesta:
"YVA-menettelyyn olennaisesti kuuluvalla kansalaisosallistumisella pyritään varmistamaan, että eri sidosryhmien näkemykset hankkeen vaikutuksista tulevat otetuiksi huomioon riittävän aikaisessa vaiheessa."


Fennovoima on ilmoittanut, että se rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle, Simoon tai Ruotsinpyhtäälle. Tässä ilmoituksessa on sellainen virhe, että vielä Fennovoima ei rakenna yhtään mitään, koska se vasta suunnittelee rakentavansa. Fennovoima on kuitenkin toiminut koko ajan juuri sillä periaatteella, että se rakentaa ja siihen ei ole meillä mitään sanomista.

Tämän linjan ovat omaksuneet myös monet paikallislehdet ja tukeneet näin Fennovoiman pyrkimyksiä, ikään kuin meillä ei oikeasti olisikaan vaihtoehtoa.
Fennovoimalla on "kaunis tarina ja hymykampanja", totesi maakuntalehti Kaleva maaliskuussa kertoessaan yrityksen vyörymisestä valloituksen kohteena oleville paikkakunnille.  Ja senhän me olemme kaikki jo nähneet.


Ei voi olla "oikeus ja kohtuus", että Fennovoima työntyy riskialttiin ydinvoimalan kanssa kyläämme asukkaat jyräten. Missään ei ole mainittu, että olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista rakentaa ydinvoimala juuri tänne, erityisen herkän luontotyypin ja maankohoama-alueen Hanhikiveen.

Ei ole mahdollista asukkaita harhauttamalla ja ydinvoimalan riskeistä vaikenemalla yrittää rakentaa vähintään puoli vuosisataa kestäviä naapuruussuhteita. Fennovoima on jo tähänastisella toiminnallaan ja ristiriitaisilla lausunnoillaan tärvellyt sen luottamuksen, jota olisi tarvittu tässä YVA-selvityksen ja koko hankkeen luotettavassa tarkastelussa.

Fennovoima markkinoi ydinvoimalahankettaan kuin se olisi mikä tahansa teollinen tuotantolaitos, jonka lopputuotteena on sähköenergia. Teollisuuden piirissä tunnetaan käsite aiheuttajavastuu. Sillä ymmärretään mahdollisen haitan tai vaurion aiheuttaman menetyksen korvaamista ulkopuoliselle täysimääräisenä.

Jos ydinvoimalassanne tapahtuu vakava onnettomuus ja radioaktiivinen saaste turmelee vedet, viljelysmaat ja ihmisten elinympäristön, niin korvaako Fennovoima menetykset aiheuttajavastuun periaatteen mukaisesti ja täysimääräisesti?    EI KORVAA!
Sitä vastoin ydinvoimalan mahdollinen rakentaja pitää aivan itsestään selvänä oikeutena ulottaa voimalan vaikutus kymmenien kilometrien päähän varsinaisesta laitoksesta. Ydinvoimalan varautumisalue, jolla edellytetään yksityiskohtaisia pelastussuunnitelmia, yltäisi kahdenkymmenen kilometrin päähän ja sulkisi näin myös Raahen sisälleen. On aivan käsittämätöntä, että mikään tuotantolaitos voi luoda toiminnallaan epävarmuuden tilan näin laajalle (yli 1250 m
²
) alueelle.


Elinkaariajattelussa tuotannolla ja toiminnalla on lähtö- ja päätepiste. Kaaren päätepisteen saavutettuaan rakenteet joko palautuvat luontoon tai otetaan uudelleen hyötykäyttöön. Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu koko tuotantoprosessin elinkaaren läpikäyvä eettinen vastuu.

Ydinenergian tuotannossa tarvittavalla rikastetulla uraanilla ei kestävän kehityksen mukaista elinkaarta ole! Mitenkään ei voida hyväksyä sitä, että raaka-aineena käytetty uraani louhitaan ja rikastetaan eurooppalaisen valvontalainsäädännön ulkopuolelle jäävissä olosuhteissa. Eivätkä reaktorista poistetut polttoainesauvat kelpaa hyötykäyttöön, vaan vaativat huolenpitoa tuhansien sukupolvien ajan. Koska korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitus on edelleen luotettavasti ratkaisematta, voidaan hyvällä syyllä verrata ydinvoimalan käynnistämistä lähtevään lentokoneeseen, jolle laskeutumiskenttää ei ole vielä rakennettu.
Kaiken teollisen toiminnan on oltava alusta loppuun läpinäkyvää ja kriittisen tarkastelun kestävää. Ydinvoimalan toimintaympäristö ei tätä tarkastelua kestä.

Pitää puhua myös 0-vaihtoehdosta, siis siitä tarvitaanko ydinvoimaa ensinkään.
Fennovoiman ennusteissa energian tarve kasvaa huikeasti jo lähitulevaisuudessa, vaikka mm. TEM:n mukaan kulutus vähenee, kuten se on vähentynyt jo tänä vuonna. Pienellä lainsäädännöllä kulutusta voidaan laskea lisää, kunhan se ymmärretään yhteiskunnan edun mukaiseksi.

Jos halutaan turvata oikeasti puhtaan riskittömän ja päästöttömän energian tuotanto, voidaan se mahdollistaa lainsäädännöllä, jolloin myös hajautetun pienenergian tuotanto voi lisääntyä varsin nopeasti. Kun myös pienet yksiköt voivat tuottaa ylijäämäenergiansa valtakunnan verkkoon vaikka vaihtoperiaatteella ("Energian nettaaminen", St1) tämä "pikku puuhastelu" voi laajentuessaan saada merkittävät mittasuhteet ja myös  työllistää paikallisesti.


Uusiutuvien energiamuotojen kehitystyö on täydessä vauhdissa (esim. mm. tänään T&T uutisoi: Läpimurto biopolttoaineissa, sieni osaa valmistaa dieselhöyryä tai Kaleva kirjoittaa: Merenpohjasta halpaa lämpöä … Tämä voisi olla vaihtoehto ydinvoimalle; ja tässä ihan lähellä toteutumassa olevia hankkeita ovat mm. Kummatin taloyhtiön kiinteistötuulimyllyt Raahessa tai Kempeleen energiaomavarainen ekokortteli). Kun kehitykselle annetaan mahdollisuus, käy ydinvoiman tarpeellisuus kyseenalaiseksi. Voidaan kyllä sanoa, että ydinvoimalan paikka onkin tekniikan museossa. 

 

Esimerkkinä edellä sanotut asiat huomioiden Pro Hanhikivi ry ei hyväksy ydinvoimalan rakentamista Hanhikiveen.