Ministeri pekkarinen Keskisuomalaisessa 16.9.2009

... Vaikka maahan ei rakennettaisi yhtään uutta ydinvoimalaitosta, pystymme edellä sanotuin toimin korvaamaan tuonnin Venäjältä (12 TWh) ja sähkön kysynnän huomattavankin kasvun. Lisäksi jää syntyvästä kapasiteetista merkittävä määrä hiilisähkön alasajoonkin.

Sekä ministeriöni keskeiset virkamiehet että minä pidämme kuitenkin perusteltuna, että edellä sanotusta huolimatta, Suomessa on syytä varautua sähkön tuotantokapasiteetin lisäämiseen syntymässä olevasta tasosta vielä 2020 mennessä, jotta hiilen käyttö voitaisiin kokonaan lopettaa. Uusiutuvaa emme kykene juurikaan edellä sanottua enemmän rakentamaan. Ministeriöni laskelmien mukaan lisäystarpeet tyydytetään reippaasti yhdellä uudella yksiköllä. Näin rakentuvasta sähkökapasiteetista jäisi ajoittain merkittävä määrä vientiin. Se ei olisi kuitenkaan rakentamista pysyvää vientiä varten.

Vuonna 2027 pysähtynevät Loviisa I:n ja vuonna 2030 Loviisa II:n pyörät. Ne on joskus jollakin korvattava. En näet usko, että sähkön kulutus kääntyisi koko maailman kovista säästöhankkeista huolimatta laskuun. Miten Suomen sähkönhuolto noiden aikojen tarpeisiin hoidetaan, on tulevien hallitusten ja eduskuntien asia.

Päätyminen nyt kolmen maailman suurimpiin kuuluvan ydinvoimalan rakentamislupaan johtaisi ydinsähkön pysyvään vientiin. Se murentaisi sitoumuksemme ja kansallisen edun satsata uusiutuvaan energiaan ja söisi samalla moraalisesti loputkin edellytykset evätä uraanin kaivaminen Suomesta.

Sekin kannattaa muistaa, ettei ydinvoima ole kotimaista energiaa ja että siihen liittyy riskejä. Suomen julistautuminen ydinsähkön viejäksi olisi erikoinen ratkaisu bioenergian luvatussa maassa. 

Lähde: TEM http://lato.poutapilvi.fi/p4_tem/?89036_m=96629&s=2081